Äärimmäistä asumista Britanniassa - OVV Asuntopalvelut

Äärimmäistä asumista Britanniassa

28.12.2010

Minulta pyydettiin blogikirjoitusta koskien Britannian viimeaikaisia ”äärimmäisiä” sääolosuhteita sekä kommenttia sen vaikutuksesta asumisolosuhteisiin ja muuhunkin elämään. Kaikkien edes hiemankaan uutisia seuraavien tiedossa varmaankin ovat viimeaikaiset pulmat, joita runsas lumentulo sekä pakkanen ovat aiheuttaneet.

Kylmä sisällä…

Asuttuani Britanniassa nyt kolmen ja puolen vuoden ajan olen oppinut ymmärtämään, että Britanniassa lumentulo ja kylmyys aiheuttavat pahoja ongelmia, sillä siihen ei ole varauduttu millään tavalla. Kuitenkin tämä vuosi on toistaiseksi ollut hurjin kaikista. Olkoonkin, että lunta ja pientä pakkasta on joka vuosi ollut (sekä siten pientä hässäkkää liikenteessä), tämä vuosi on ollut aivan omassa luokassaan. Myös asumisen saralla. Brittiasunnot ovat toki kuuluisia yksinkertaisista ikkunoistaan, kokolattiamatoistaan sekä erikoisista lämmitysjärjestelmistä, eikä oma asuntoni tee tällä kertaa poikkeusta.

Edellisvuosina lämpötila sisätiloissa on ollut alimmillaan +14 (omistin silloin vielä lämpömittarin), mutta tänä vuonna näin näppituntumalta uskaltaisin väittää, että lämpötila laski vielä tuostakin. En ole aikaisemmin uskonut kuumavesipullojen mullistavaan voimaan, mutta viime vuosien aikana olen ymmärtänyt miksi ihmiset sitä oikeasti tarvitsevat. Olen selvinnyt yhdellä kappaleella tähän talveen asti, mutta hankittuani toisen esimerkiksi yöunet ovat parantuneet huomattavasti. Yöllä ei enää tarvitse pukeutua niin kuin olisit lähdössä ulkoilemaan, eikä aamuisin tarvitse herätä hirvittävän flunssaiseen oloon. Tosin siihen flunssaiseen oloon aamuisin saattaa vaikuttaa se tosiasia, että ikkunan läheisyydessä käy pieni tuulenvire – ilmeisesti eristyksissä on jotain puutteita, joten sään kylmetessä viima vain yltyy. Tämä taas osaltaan vaikuttaa siihen, että pattereiden päällä pitäminen saattaa olla hieman turhaa… tokihan se hieman lämmittää mutta suhteessa hyöty jää pieneksi. Eli ei sitten muuta kuin kietoutumaan vilttiin ja laittamaan töppösiä jalkaan!

…keittiössä…

Eräänä iltana istuin kämppikseni kanssa keittiössä juomassa teetä (palelemassa pipot päässä), ja emme siinä oikein voineet muuta todeta kuin, että kaikkeen sitä voi oikeastaan joutua. Kämppikseni on kotoisin Färsaarilta, jonka ilmastoakaan ei voi kovin lempeäksi kutsua, mutta kuten Suomessakin, siellä on kuitenkin lämmintä sisätiloissa. Lämpötila on laskenut talven aikana ulkona jopa -15c asteeseen, joten tokihan tällainen kohmeus oli tavallaan odotettavissakin. Lisäksi huoneet ovat korkeat vanhoissa taloissa, mikä on mielestäni yleisesti aivan mahtava juttu – mutta samalle se tarkoittaa sitä, että ne ovat kylmempiä. Tai no, ainakin haasteellisempia lämmittää. Varsinkin näiden hurjien pakkasten aikaan mahdolliset lämmitysyritykset vievät paljon kauemmin kuin normaalisti. Yhden patterin kanssa taiteilu on myös hyvin mielenkiintoista – se ainoa patteri nimittäin seuraa minua kuin hai laivaa esimerkiksi siirtyessäni huoneestani keittiöön. Luulin tietäväni melkein neljän vuoden kokemuksella mitä on kylmä sisällä, mutta olin väärässä.

…putket jäässä…

Pieni ongelmanpoikanen aiheutui myös putkiston jäätymisestä, jonka seurauksena meille ei tullut lämmintä vettä. Eli suihkussa käynti oli siis hyvin mielenkiintoinen operaatio, tosin ratkaisin ongelman käymällä kuntosalilla suihkussa (josta löytyy jopa sauna). Ei se mitenkään herkkua missään tapauksessa ole, vaikka lämmintä vettä tulisikin, siitä huolehtii jäätävä sisäilma. Olen siinä uskossa, että meidän talossa (tai Britanniassa ylipäätän?) ei putkiremonteista ole juuri välitetty – vaikka onhan taloni on noin sata vuotta vanha (ei siis ihme että siellä on ollut muutama vesivahinko syksyn aikana).

…ja ostorajoituksia lähikaupassa.

Niin sanottuja asumiseen vähemmän liittymättömiä haittoja on toki lumen myötä ilmennyt. Yliopistolta peruttiin luennot, kokeita siirrettiin tammikuulle (syystä että ihmiset eivät päässeet liikkumaan) ja koulu järjesti opiskelijoille hätämajoitusta kirjastoon koska liikenneyhteydet olivat poikki. Alakerran supermarketissa oli myös osto-rajoituksia: yksi henkilö saa ostaa vain yhden pussin leipää ja maitotölkin kerrallaan – hyllyjen täydennys siis ei onnistunut lumentulon vuoksi (paljastettakoon tässä vaiheessa, että ei sitä lunta nyt kovin montaa senttiä maahan jäänyt). Liikenne kärsi myös: bussit eivät kulkeneet, junat jäivät raiteille ja lentoja peruttiin. Lentoliikennekin oli siis aivan sekaisin. Täytyy myöntää, että olin äärettömän onnekas joulunviettoni onnistumisen suhteen, vaikka vähän suurempaa päänvaivaa ja suunnitelmien muutoksia siitä syntyikin.

Lopuksi täytynee kuitenkin todeta että kaikkeen toki tottuu – myös siihen kylmyyteen!

Leena-Mari Laukkanen

Leena-Mari Laukkanen on alunperin Kuopiosta lähtöisin oleva yrittäjä ja palkittu matkabloggaaja, joka on päätynyt UK:n ja Taiwanin kautta asumaan Saksan Düsseldorfiin. Hän kirjoittaa työkseen kokemuksistaan ulkomailla, ja tekee onlinemarkkinointiin ja bloggaamiseen liittyvää konsultointia.