Miten vihreästi asut?

03.07.2012

Aalto-yliopistossa on valmistunut tänä vuonna diplomityö asuinhuoneistojen vihreistä vuokrasopimuksista. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälainen vuokrasopimus ja millaiset sopimuselementit kannustavat ympäristöystävälliseen asumiseen.  Tutkimus jätti mietinnän miten ympäristöystävällisyys näkyy arjessa ja kiinnostaako meitä vihreät valinnat ja jos kiinnostaa, niin miksi?

Elina Kuulan diplomityö ”Asuinhuoneistojen vihreät vuokrasopimukset” on ensimmäinen aihepiiriä koskeva diplomityö Suomessa.  Tutkimuksen perusteella laadittiin ympäristöystävällisiä elementtejä sisältävä vuokrasopimus sekä siihen liittyvä ohjeistus vuokrasuhteen osapuolille. Vuokrasopimusmallin laatimisessa ydinkysymys liittyi siihen, kuinka vuokrasuhteen molempia osapuolia voidaan kannustaa ympäristöystävällisiin valintoihin ja toimintaan.

Mikäli taloyhtiössä veloitetaan vedestä todellisen kulutuksen mukaan, se kannustaa vuokralaisia miettimään miten voisi välttää turhaa veden käyttöä. Se kun tuntuu suoraan omassa kukkarossa. On uskomatonta miten isoja vaihteluita veden käytössä voi olla: jotkut osaavat pihdata oikeasti ja toiset tuntuvat seisovan suihkussa tuntitolkulla.  Jos taloyhtiössä peritään kiinteä vesimaksu, on ihan sama paljonko kuluttaa vettä.

Sähkömaksut ovat pienempiä kuin vesimaksut, mutta säästöjä löytyy, kun miettii vähän miten elää. Vuokralainen voi myös valita ympäristöystävällisen sähkösopimuksen. Tarjolla on vesi-, aurinko- ja tuulivoimaa joten ei ole pakko hyväksyä hiili- tai ydinvoimaa. Sähkön kulutukseen voi vaikuttaa kodinkoneilla, mistä vastuu on usein vuokranantajalla.  Jos liesi on vanha, jääkaappi  ”vuotaa”  tiivisteistään tms., säästäväinenkään vuokralainen ei voi paljoa pienentää sähkölaskuaan.  Jos asunnon omistajaa ei kiinnosta vuokralaisen maksama sähkölasku ja kodinkoneiden uusimistarve, vuokralainen voi oikeastaan vain keskustella asiasta vuokranantajansa kanssa tai äänestää jaloillaan eli vaihtaa asuntoa.

Entä jätteiden lajittelu? Monessa taloyhtiössä törmää roskiksiin, jotka pursuavat tavaroita väärissä laatikoissa ja muuttohetkellä roskiin kannetaan surutta vanhat huonekalut ja muut muuttokuormasta yli jääneet tavarat. Väärästä jätteiden lajittelusta maksavat osakkeenomistajat eli vuokralaiselle on periaatteessa ihan sama miten roskansa katokseen heittää ja kysymys onkin lähinnä moraalista ja ympäristövastuusta. Toisaalta, jos taloyhtiössä ei ole järjestetty jätteiden lajittelua asianmukaisesti, vuokralainenkin voi olla aktiivinen ja edistää asiaa isännöitsijän kautta tai tarvittaessa nostaa asian esille taloyhtiön yhtiökokoukselle.

Valitessaan uutta kotiaan voi pohdiskella myös kulkuyhteyksiä. Onko asuntoon tai asuntoalueelle helppo päästä julkisilla kulkuneuvoilla tai onnistuuko matkan teko helposti omalla polkupyörällä? Monessa taloyhtiössä autopaikan saanti omalle autolle ei ole helppoa, ja jos oman auton kustannukset ja stressin voi vaihtaa ympäristöystävälliseen vaihtoehtoon, se yleensä kannattaa.

Itse asiassa jokainen ostopäätös on valinta, jolla on vaikutuksensa. Lähiruoka on trendikästä ja asioita vähänkin tiedostavat hankkivat palvelut ja tavarat, jotka on tuotettu mahdollisimman lähellä. Ajelimme kesälomareissulla läpi Saksan ja järjetön tavaroiden rekkaliikenne jätti hiljaiseksi. Onko katkeamaton rekkaliikenne välttämättömyys? Löytäisimmekö tarvitsemamme tavarat läheltä tuotettuina, jos haluaisimme?

Kerro, jos sinulla on ideoita, miten voisimme säästää ympäristöämme? Mitä voisimme tehdä omassa ”pikkuarjessamme”? Usein suuret teot syntyvät riittävän monesta pikkuteosta.

Pirjo Timonen