Halvasta ratkaisusta tulee joskus tosi kallis - OVV Asuntopalvelut

Halvasta ratkaisusta tulee joskus tosi kallis

16.03.2012

Silmiini kävi Tekniikka ja talous -lehden juttu lumenpudotusurakoitsijasta, jonka jälkeen taloyhtiön katossa oli 30 reikää… Taloyhtiöitten normaalit hoitokulut ovat tilastojen mukaan nousseet keskimäärin 9,5%. Kun tähän lisää suurien korjausurakoitten kulujen kasvun, taloyhtiöt alkavat olla ihmeissään. Yhtiövastikkeita on pakko nostaa, jotta laskuista selvitään. Hyvin ymmärrettävää on, että myös kuluja pyritään karsimaan.

Muutamana talvena on luntakin taas saatu ja Suomesta on taas tullut talviurheilusta innostuneille hyvä maa. Viehättävän valkoisen lumimaiseman kääntöpuolena ovat arjen ongelmat. Autoa saa pysäköityä mihinkään lumikasojen viedessä parhaat paikat ja katot romahtavat, jos lunta ei poisteta. Kun lisäksi uutisoidaan suurin otsikoin ihmisistä, jotka ovat kuolleet jäätyään taloyhtiön katolta pudonneitten lumien ja jään alle, taloyhtiön hallituksen jäsenten vastuu alkaa todella tuntua hartioissa.

On selvää, että asiat on hoidettava ja vastuu viime kädessä on taloyhtiön hallituksella. Korjausrakentamista on suunniteltava ja käytännön arki on hoidettava. Mutta jatkuva osakkeenomistajien kukkarolla käynti ei tee hallituksen jäsenistä suosittuja ja kivoja ihmisiä. Mikäli taloyhtiön hallitus pystyy säästämään kuluja, suosio on taas turvattu. Mutta mistä säästää?

Toimiva hallitus kilpailuttaa aktiivisesta tarvittavat palvelut ja etsii edullisia ja hyviä ratkaisuja. Mikäli tuijotetaan vain hintaa, vaarana on saada edullista palvelua, joka osoittautuu todella kalliiksi. Tässä hyvänä esimerkkinä ovat ”edulliset” lumenpudottajat, joitten jälkeen taloyhtiön katto on täynnä reikiä. Mikäli reiät huomataan vasta ylimpien huoneistojen kosteusongelmina, lasku on äkkiä moninkertainen.

Taloyhtiön hallituksen jäsenet ovat harvoin rakentamisen ammattilaisia eikä heillä ole riittävästi tietoa voidakseen arvioida palveluaan tarjoavien ammattitaitoa ja kykyä suoriutua tehtävistään. Tällöin korostuu isännöitsijän rooli ja hänen ammattitaitonsa. Jos isännöitsijä seuraa aktiivisesti mitä taloyhtiöissä tapahtuu, kouluttautuu säännöllisesti ja hoitaa työnsä ammattimaisesti, hän on taloyhtiölle todella arvokas. Ammattitaitoinen isännöitsijä arvioi, kilpailuttaa ja karsii jyvät akanoista.

Olen monta kertaa miettinyt, että isännöitsijän rooli ei ole helppo. Isännöitsijän palvelut kilpailutetaan ja isännöitsijäpalkkio pyritään neuvottelemaan mahdollisimman pieneksi. Pienellä palkkiolla taloyhtiön asioiden hoitoon jäävä aika jää väkisin vähäiseksi. Tällä ajalla pitäisi valvoa taloyhtiön etuja ja hoitaa työnsä hyvin. Asunto-osakeyhtiölain muutos lisäsi isännöitsijöiden työtä paljon – pitäähän osakkeenomistajan neuvotella melkein kaikista remonteista isännöitsijän kanssa. Jos ei muuten, niin ainakin kysyä ohjetta ja tehdä ilmoitus remontista.

Usein taloyhtiössä on henkilöitä, jotka vievät kohtuuttomasti isännöitsijän aikaa. Jos isännöitsijä ei antaudu rupattelemaan rennosti kahvikupposen äärellä, hän on ikävä ihminen. Isännöitsijän on oltava hyvä ”seurustelu-upseeri” ja uskomattoman tehokas, koulutettu työmyyrä, joka ei kaihda ilta-aikaan pidettäviä yhtiö- ja hallitusten kokouksia sekä ihminen, joka jaksaa loputtomasti kuunnella hallitusten jäsenten turinoita ”siitä vuokralaisesta, joka aina jättää autonsa oven eteen” tai hissin kutsuvalosta, joka ei pala…

Henkilökohtaisesti en suosittele taloyhtiötä säästämään ensimmäisenä isännöitsijän palkkiossa. Hyvä isännöitsijä tienaa palkkionsa välttämällä taloyhtiölle tulevia turhia kustannuksia. Mutta, jos isännöitsijälle maksetaan asiallinen palkkio, osakkeenomistajilla on oikeus myös vaatia palvelua. Valitettavan usein törmää myös taloyhtiöihin, joissa isännöitsijästä on tullut ”Herra-Hidalgo”, joka kertoo osakkeenomistajalle taloyhtiön asioista, jos sattuu olemaan hyvällä tuulella tai joka hoitaa taloyhtiön asiat, kun sattuu muistamaan.

Mielestäni edullisin ratkaisu on vaatia asiallisesti hyvää palvelua ja hyväksyä, että siitä on maksettava vähän enemmän kuin halpis-tarjouksista. Jos valmistelevat työt tehdään kunnolla, jälkityöt jäävät vähäisiksi.

Pirjo Timonen