Artikkelit

OVV-ketjun toimitusjohtajaksi Pirjo Reinikainen

OVV Asuntopalvelut Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu 1.11.2016 alkaen valtiotieteiden maisteri Pirjo Reinikainen. Hän on toiminut viimeisen 17 vuoden ajan OVV-yrittäjänä Kuopion OVV-toimistolla ja tuntee sen myötä ketjun ja sen mahdollisuudet läpikotaisin, antaen loistavat lähtokohdat koko ketjun kehittämiseen entistä asiakaslähtöisemmäksi.

OVV Asuntopalvelut Oy:n toimitusjohtaja Pirjo Reinikainen:

’’OVV-ketjussa yhdistyy valtakunnallisuus ja yrittäjyys, mikä antaa sille poikkeukselliset mahdollisuudet tarjota laadukkaita palveluja sijoittaja -asiakaskunnalle ja vuokralaisille. Yrittäjyyteen perustuva toimintamalli tuo jatkossakin asiakkaiden palveluun joustavuuden ja tehokkuuden.”

OVV Asuntopalvelut Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2010 toiminut KTM Mika Tilli keskittyy Hyvinkään OVV-toimiston kehittämiseen ja avustaa uutta toimitusjohtajaa projektitehtävissä.

net--5m
Pirjo Reinikainen

11.11.2016|

Vuokra-asunnon loppusiivous

Vuokrahuoneiston siivoustaso muuttohetkellä ja vakuuden palautus ovat yksi suurimpia riidan aiheita vuokrasuhteessa. Jokainen ihminen on erilainen ja käsitys siististä on hyvin subjektiivinen – se, mikä toiselle on hyvin siisti, voi toiselle olla vasta tyydyttävä. Siivoamisesta ei ole laissa mitään tarkkaa pykälää, ja usein neuvottelemalla päästään jokaista osapuolta tyydyttävään ratkaisuun. Loppusiivouksen aiheuttamiin epäselvyyksien ratkaisemisen apuna on mm. Asunhuoneiston tavanomaisen kulumisen ja asunnon siivouksen ohjeistus, joka opastaa vuokranantajaa ja vuokralaista tilanteissa, jolloin ei ole täysin selvää ratkaisua asunnon korjauksen tai siivouksen korvausvastuista. Tarkemmin ohjeistuksen sisältöön voit tutustua tästä (linkki ohjeistukseen jutun lopussa).

Vuokrasopimukseen on tärkeää kirjata, että huoneisto tulee luovuttaa siivottuna ja edelleenvuokrauskunnossa, tai muussa tapauksessa vuokralainen vastaa siivouskustannuksista. Näin mahdollisen siivouspuutteiden ilmaantuessa on yksinkertaisempaa lähteä perimään korvauksia. Mutta tässäkin tapauksessa, mikäli asunnossa havaitaan siivouspuutteita, on vuokranantajan selkeästi kirjattava puutekohdat ja antaa mahdollisuuksien mukaan poismuuttaneelle mahdollisuus tulla korjaamaan asia. Mikäli tämä ei onnistu, on neuvoteltava jatkosta – esim. siivouskorvauksesta uudelle asukkaalle, tai siivoojan käytöstä. Siinäkin tapauksessa, että poismuuttaneen vuokralaisen vakuudesta pidätetään siivouskorvausta, on hänelle esitettävä kirjallisesti syyt ja perusteet vakuuden pidättämiselle.

Mitä loppusiivouksen pitää sitten käsittää? Hyvä vuokratapa säätää loppusiivouksesta seuraavasti: ”Huoneisto ja muut vuokrasuhteen perusteella käytössä olevat tilat tulee vuokrasuhteen päätyttyä luovuttaa tyhjinä, hyvässä kunnossa ja siivottuina. Huoneiston, kaappien, lattioiden ja pintojen on oltava pyyhittyinä ja roskat vietyinä”. Mutta kuka säätää, milloin asuntoa on siivottu riittävästi?

Vuokralaisen tulee huolehtia jo vuokrasuhteen aikana huoneiston säännöllisestä perussiivouksesta, mikä tarkoittaa mm. säännöllistä pintojen puhdistamista, ikkunoiden pesua, jääkaapin ja pakastimen sulattamista, uunin ja lieden puhtaanapitoa, venttiilien ja liesituulettimien suodattimen puhdistamista sekä lattiakaivon puhdistamista. Mikäli näistä ei huolehdita, on vaarana, että asunto kuluu normaalia enemmän, ja myös lika pääsee pinttymään. Fiksu vuokralainen ottaakin huomioon asunnon perussiisteyden jo asumisen aikana – kun asunnon perussiivouksesta on huolehdittu säännöllisesti, loppusiivoukseen ei välttämättä vierähdä yhtä paljon aikaa. Vanhemmissa ja ”kulahtaneemmissa” asunnoissa myös rajanveto kulumien ja poistettavissa olevan lian välillä on joskus hankalaa – on itsestään selvää, että kaksi vuotta vanhan asunnon keittiön pintojen voidaan olettaa olevan siistimmät, kuin 60-luvun alkuperäiskuntoisen asunnon, jonka keittiö on nähnyt kymmenien eri vuokralaisten erilaiset kokkausjäljen. On myös kohtuutonta olettaa, että poismuuttava vuokralaisen pitäisi hinkata irti alkuperäisen kylpyammeen kulumat, jotka ovat tulleet ajan myötä pinttymällä jo aiempien asukkaiden aikana.

Ikkunoiden pesun katsotaan kuuluvan vuokralaisen vastuulle, mutta pesemisen velvoite poismuuton hetkellä on aina tapauskohtainen. Mikäli ikkunat ja ikkunanvälit ovat huomattavan likaiset ja niistä näkee, ettei ikkunoita ole vuokrasuhteen aikana säännöllisesti puhdistettu, on ne poismuuttavan ne loppusiivouksen yhteydessä pestävä. Vastaavasti mikäli ikkunat ja ikkunanvälit ovat perussiistit ja niistä näkee, että niitä on silloin tällöin pesty vuokrasuhteen aikana, ei niitä pois muuttaessa tarvitse välttämättä puhdistaa. On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi kaupunkien keskusta-alueella asuntojen ikkunat likaantuvat nopeasti kadulta nousevan pölyn takia ja vaikka ikkunat olisikin pesty, niin ne voivat jo parin päivän kuluessa olla likaisen näköiset.

Mikäli muuttaessasi uuteen asuntoon huomaat, että loppusiivousta ei mielestäsi ole tehty riittävästi, ota välittömästi yhteyttä vuokranantajaan ja kerro tilanne. Ottaessasi yhteyttä sinun tulee kertoa tarkasti missä on likaa ja mikä on siivoamatta. Joku todistaja, yleensä muuttoapu, on hyvä olla, jolloin voidaan toteen näyttää siivoamaton asunto – fiksua on ottaa myös mahdollisimman tarkkoja kuvia puutteista, ja toimittaa ne vuokranantajalle neuvottelujen avuksi. Mikäli asunnon siivoaa itse ja vaatii korvauksia vasta jälkikäteen, voi olla vaikea saada asiasta sopuratkaisua, etenkin mikäli todisteita ei ole. Siivoamattomaan asuntoon muutto ei myöskään oikeuta itse jättämään asuntoa aikanaan siivoamatta. Siivoustasoa tarkasteltaessa on syytä pitää järki päässä – mikäli asunto on selkeästi siivottu ja ainoa puute on muutama villakoira ja leivänmuru, eivät ne anna perusteita siivouskorvaukselle. Mutta mikäli lattia on täynnä hiekkaa tai kodinkoneet ovat jääneet puhdistamatta, on syytä ottaa välittömästi yhteyttä vuokranantajaan.

Siivousongelmat on aina paras setviä tuoreeltaan. Suositeltavaa onkin, että aina vuokrasuhteen päättyessä vuokralainen ja vuokranantaja suorittavat asunnon loppukatselmuksen, jossa voidaan yhdessä todeta mahdolliset siivous- ja korjaustarpeet ja sopia niiden hoitamisesta. Tärkeää on myös aina asukkaan vaihtuessa tehdä muuttotarkistus, jossa vuokranantaja kuvaa ja kirjaa asunnon kunnon ja mm. pinttymien tason ylös – näin ollen on helpompi todistaa kulumien ja pinttymien taso seuraavan kerran, kun vuokralainen on vaihtumassa.

OVV Asuntopalvelut Kuopio

10.10.2016|

Vuokra-asuntokysyntä kuumimmillaan – vinkit viime hetken asunnonetsintään

Loppukesästä etenkin opiskelijapaikkakunnilla saattaa asunnon löytyminen olla tiukassa, kun kaupunkiin muuttaa samanaikaisesti suuria määriä uusia opiskelijoita. Monella on haaveissa edullinen asunto hyvällä sijainnilla – ja ne viedäänkin kesäaikaan yleensä käsistä. Mikäli mieluisa asunto ei ole vielä löytynyt, ei kannata heittää kirvestä kaivoon – meluisan asunnon löytyminen voi vaatia kärsivällisyyttä ja sitkeyttä, ja unelmien asunto saattaa löytyä myös viime hetkillä. Seuraavat vinkit kannattaa pitää mielessä, kun etsit asuntoa opiskelijapaikkakunnalta.

1. Ole aktiivinen ja tee hakuja useaan paikkaan

Internet pursuaa asuntoja tarjoavia välittäjiä ja yksityisiä ilmoittajia. Tori.fI:hin, Facebookin vuokra-asuntoryhmiin ja muihin portaaleihin voi tehdä oman ilmoituksen, jossa kerrot itsestäsi ja asunnontarpeestasi. Myös useat välittäjät tarjoavat mahdollisuuden asuntohaun tekemiseen, minkä jälkeen saat asunnoista ilmoituksen suoraan sähköpostiin – myös niistä, jotka ovat heti vapaana. Joillain paikkakunnilla välittäjät tarjoavat myös mahdollisuuden tehdä toimeksiannon asunnon hausta – tällöin välityspalkkio voi tulla asunnonetsijän maksettavaksi, mutta saattaa helpottaa asunnon löytymistä huomattavastikin suurimman kysynnän aikaan. Ammattimainen välittäjä osaa myös neuvoa ja tukea vuokrasuhteen eri tilanteissa.

2. Panosta hakemukseen

Kun asunnoista on kova kilpailu, asuntohakemukseen kannattaa panostaa. Monella on myös hankala päästä katsomaan asuntoa etukäteen välimatkan tai kesätöiden vuoksi, jolloin ei saa mahdollisuutta vakuuttaa vuokranantajaa paikan päällä. Etenkin yksityisiltä vuokra-asuntomarkkinoilta asuntoa hakiessa kannattaa kiinnittää huomiota hakemuksen kirjoitusasuun ja kertoa itsestään ja harrastuksistaan. Kannattaa myös perustella, miksi olisit hyvä vuokralainen, esimerkiksi: ”Etsin asuntoa pitemmäksi aikaa” tai ”Pystyn maksamaan vuokrat, koska…”. Mikäli omistat lemmikkieläimen, kannattaa kertoa avoimesti lemmikistäsi; mainita kannattaa ainakin ikä ja rotu, onko lemmikki koulutettu ja hyvätapainen. Hakemukseen liitetty kuva itsestä saattaa myös olla myös hyvä keino tulla esille hakemusten joukosta. Yksityinen vuokranantaja on usein myös tyytyväinen, jos nuoren vuokralaisen vanhemmat tuodaan esille ja kerrotaan heidän olevan tukena ja auttavan tarvittaessa. Älä anna vanhempien kuitenkaan hoitaa kaikkea puolestasi: vuokranantajat arvostavat sitä, että hoidat asiasi itsenäisesti jo hakuvaiheesta lähtien. Mikäli haet useampaa asuntoa yhtä aikaa: tee asunnoista muistiinpanot tai selkeä lista, jotta muistat mihin asuntoihin olet jättänyt hakemuksen. Näin ollen kun sinulle tarjotaan asuntoa, on sinulla selkeä kuva mistä asunnosta on kyse ja pystyt tekemään ratkaisun pikaisesti – mikäli jäät empimään, saattaa asunto jo mennä seuraavalle.

3. Harkitse asuntolaa

Mikäli näyttää sille, että koulun aloitus häämöttää ja toiveiden asuntoa ei löydy, kannattaa harkita myös opiskelija-asuntoon muuttamista. Opiskelija-asuntosäätiöitä löytyy jokaiselta opiskelijapaikkakunnalta ja niissä on tyypillisesti eniten tarjontaa useamman asukkaan soluasunnoista. Vaikka soluasuminen ei kuulostaisikaan mieluisimmalta vaihtoehdolta, voi siinä olla monta hyvää puolta: kun paikkakunnalle pääsee fyysisesti, on helpompaa tutustua alueisiin ja asuntotarjontaan. Vuokrataso yksityisillä markkinoilla monesti myös laskee syksyn edetessä, ja tarjontaakin saattaa tulla runsaammin – näin voi mieluista asuntoa etsiä rauhassa. Soluasunnon alhaisemmalla vuokratasolla saa säästettyä esim. vakuusrahoja, ja useimmiten opiskelija-asuntosäätiöissä myöskään vähimmäisvuokrausaikoja ei ole, eli mieluisan vuokra-asunnon löytyessä voi irtisanomisen tehdä pikaisestikin.

4. Ole tarkkana mitä allekirjoitat

Vaikka asunnon löytymisellä tulisikin kiire tai viime hetken paniikki, ei kannata allekirjoittaa vuokrasopimusta suin päin tarkistamatta huolella vuokrausehtoja, etenkin jos vuokra kyseisessä asunnossa on korkea. Monet yksityiset vuokranantajat pyrkivät hyötymään sesongista laatimalla vuokraltaan korkeaan asuntoon vuokrasopimuksen määräaikaiseksi esimerkiksi elokuun alusta seuraavan vuoden elokuun loppuun, jolloin vuokralaisella ei ole mahdollisuutta irtisanoa asuntoa halvemman vuokratason aikaan talvella – määräaikainen vuokrasopimus sitoo niin vuokralaista kuin vuokranantajaakin määräajan loppuun asti. Tarkista vuokrasopimuksesta siis huolella etenkin se, onko sopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva, ja mikäli se on toistaiseksi voimassa, onko sopimuksessa mainittu irtisanomisajan ensimmäisestä mahdollisesta alkamispäivästä. Monesti tällöin on sopimuksessa mainittu sakko, jos sopimuksen päättää aiemmin – joskus sakon maksamalla saattaa säästää siitä huolimatta, jos esim. talviaikaan löytää halvemman asunnon. Vuokrasopimuksen eri muodoista löydät lisää tietoa vuokrakas.com:in artikkelista.

Ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä…

5. Varo asuntohuijareita

Kesäaika ja sesonki saa myös asuntohuijarit aktivoitumaan. Uutisista voi lukea tapauksista, joissa niin sanottu vuokranantaja on laittanut nettiin ilmoituksen lupaavan kuuloisesta asunnosta, jota syystä tai toisesta ei pääse heti katsomaan, mutta jonka voi varata maksamalla varausmaksun tai vuokravakuuden ilmoittajalle. Pahaa-aavistamattoman vuokralaisen maksettua vakuussumman, on ilmoittaja hävinnyt kuin tuhka tuuleen – kuten myös vuokralaisen rahat. Vaikka huijari paljastuisikin, on näissä tapauksissa yleensä turha toivo saada menetettyjä rahoja takaisin. Mikäli löytämäsi ilmoitus kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, ilmoittaja kertoo asuvansa ulkomailla tai jonkin muun syyn vuoksi ei voi näyttää asuntoa, antaa nihkeästi tietoa asunnosta ja talosta, vaatii varausmaksuja siitä että asunnon pääsisi näkemään tai yrittää muuten saada diilin pikaisesti, on hälytyskellojen syytä soida. Pyydä vuokranantajalta aina vuokrasopimus ehtoineen nähtäväksi ja pidä huoli, että se on molempien osapuolien allekirjoittama ennen kuin maksat vakuuden. Aina turvallisinta yksityisiltä vuokrattaessa on käyttää ammattitaitoista välittäjää, joka varmistaa asunnon ja vuokrasopimuksen oikeellisuuden. OVV Asuntopalveluiden toimistot auttavat ja neuvovat myös vuokralaista vuokrauksen kaikissa tilanteissa.

Taru Lintunen, LVV, OVV Asuntopalvelut Kuopio

02.08.2016|

Vakuuden palautus vuokralaiselle

Tuttu tilanne – vuokralainen on muuttamassa pois nykyisestä vuokra-asunnostaan, ja olisi aika maksaa uuden huoneiston vakuus. Varsinkin opiskelijoille kyseessä saattaa olla melko tukala paikka, etenkin jos puhutaan useamman kuukauden vuokraa vastaavasta rahallisesta vakuudesta. Samaan aikaan kun venytetään penniä, jotta saadaan toimitettua uusi vakuus, lojuu edellisestä asunnosta maksettu vakuus vuokranantajan tilillä. Ja entä jos rahoja ei ala kuulua eikä näkyä?

Viime aikoina on alkanut huolestuttavasti yleistymään tilanne, jolloin vuokralaiset joutuvat suoranaisesti penäämään vuokranantajiltaan vakuuksia takaisin. Laki sanoo, että vuokranantajan tulee palauttaa vakuus viipymättä vuokrasuhteen päätyttyä, mikäli kaikki velvoitteet on normaalisti hoidettu eikä asunnolle ole aiheutettu vahinkoa. Luonnollisesti ”elämän jälkiä”, eli niin sanottua tavanomaista kulumista tulee väkisinkin, eikä vuokranantaja voi pidättää vakuutta niihin vedoten itsellään. Jos taas asunnossa on huomauttamista esimerkiksi loppusiivouksen kannalta, kuuluu Hyvän Vuokratavan mukaisesti antaa edelliselle vuokralaiselle mahdollisuus käydä korjaamassa jälkiään. Mikäli huoneistossa on esimerkiksi selvästi rikottu jotakin, tulee vuokranantajan pystyä todistamaan, että se on vuokralaisen aiheuttamaa. Toki tämä toimii myös päinvastoin – vuokralaisen täytyy puolestaan todistaa, ettei ole vastuussa aiheutuneesta vahingosta.

Vuokralaisten tulisi ymmärtää, että vakuus ei voi ilmestyä tilille heti vuokrasuhteen päättymispäivänä. Vuokralaisen kannattaa aktiivisesti heti vuokrasuhteen päätyttyä muistuttaa vuokranantajaa vakuuden palautuksesta ja pitää huoli, että on ilmoittanut vuokranantajalle tilinumeronsa, johon vakuuden voi palauttaa. Kun asunto on tyhjillään, vuokranantajan tulisi käydä tarkistamassa asunto muutaman päivän kuluessa ja todeta, onko huoneisto asiallisessa kunnossa. Mikäli kaikki näyttää olevan kunnossa, on vuokranantaja velvollinen palauttamaan vakuuden takaisin vuokralaiselle. Useimmiten vuokralaisia neuvotaankin odottelemaan rauhassa parisen viikkoa. Jos kahden viikon jälkeenkään vakuutta ei ala kuulua, kannattaa ottaa vuokranantajaan reilusti yhteyttä ja kysyä missä mennään.

Mikäli vakuus on siirretty pankkiin avatulle erilliselle vuokravakuustilille, vuokranantajan tulee vapauttaa varat allekirjoittamalla panttaussitoumus, joka hänelle on toimitettu vuokrasuhteen alussa. Myös tässä tilanteessa kannattaa pitää maalaisjärki kädessä, sillä rahojen siirtymiseen tililtä toiselle voi mennä useampi pankkipäivä.

Yleisenä sääntönä vakuuden palautuksen kanssa voidaan siis pitää maltti vuokralaisen puolelta ja ripeys vuokranantajan puolelta – näin säästytään monilta pattitilanteilta!

Mariia Ikonen, LVV, OVV Asuntopalvelut Kuopio

24.03.2016|

Pienten asuntojen buumi?

Viime aikoina on ollut paljon esillä pienten asuntojen kysynnän kasvaminen ja se, miten se näkyy myös kasvukeskuksien rakennushankkeissa. Tämä ei yllätä, sillä tilastokeskuksen mukaan Suomessa jo 3/4 kotitalouksista on yhden tai kahden henkilön kotitalouksia.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla on jo pitkään ollut kova pula kohtuuhintaisista pienistä asunnoista. Myös kaupungistuminen ja muuttoliike Helsinkiin sekä muihin kasvukeskuksiin luo paineita asuntojen rakentamiselle, ja VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi Helsingin seudulla asuntovaje onkin kasvanut jo noin 20 000 asuntoon. Tutkijaryhmän arvion mukaan, jos kaupungistuminen jatkuu samalla vauhdilla kuin tähän asti ja asuntovajetta haluttaisiin kuroa samalla umpeen, pitäisi pääkaupunkiseudulle rakentaa tulevaisuudessa noin 14 00 asuntoa joka vuosi. Valtakunnallisesti kiihtyvä muuttoliike kasvukeskukseen vaatisi noin 760 000 uuden asunnon rakentamisen vuoteen 2040 mennessä.

Asuntopula rajoittaa ja hankaloittaa myös työn perässä muuttamista. Helsingissä olisi töitä monille jotka nyt ovat työttömänä muualla Suomessa, mutta eivät pysty ottamaan töitä vastaan sen vuoksi, että kohtuuhintaista asuntoa ei löydy. Tämä on kansantaloudellisesti kovin turhauttavaa.

Erilaisia ratkaisuja asuntopulaan on toki olemassa paljon, ja yksi niistä on toimitilakiinteistöjen saneeraaminen asunnoiksi. Pääkaupunkiseudulla on varsinkin toimistotiloja todella paljon tyhjillään. Usein asuinhuoneistoksi muuttamisen esteenä on rakennuksen hankala pohjaratkaisu, kaava tai omistajan haluttomuus myydä toimitilaa. Vaikuttaa kuitenkin sille, että nämä esteet ovat yhä useammin voitettavissa, sillä vastaavat saneeraushankkeet tuntuvat olevan kasvussa. Ainakin turha byrokratia pitäisi saada kuriin, jotta tällaista toimeliaisuutta ja luovuutta saataisiin lisättyä.

Myös kaavamääräyksissä joustaminen auttaisi edistämään edullisten pienten asuntojen tuotantoa.

Pienten asuntojen kasvava kysyntä on jo huomattu rakennuttajien keskuudessa, ja pääkaupunkiseudulle onkin parhaillaan rakenteilla taloja, joissa pienimmät yksiöt ovat 20,5 neliön kokoisia, kaksiot 33:n ja kolmiotkin vain 52,5 neliön kokoisia. Tällaiset rakentamisratkaisut tuovat lisätarvetta taloyhtiöiden yhteisille tiloille, ja tarve esimerkiksi yhteisille talopesuloille ja saunatiloille on suuri. Puhutaankin ns. yhteisöllisyyden trendistä, jossa panostetaan yhteistiloihin ja aktiviteettimahdollisuuksiin, kuten kerhotiloihin, kuntosaleihin ja joka kivijalan kahvioihin – tiloihin, joissa talon asukkaat voivat kokoontua ja viettää aikaa yhdessä, oman asunnon elintilan ollessa pieni. Yhteisten tilojen rakentaminen on kuitenkin kallista, joten on oltava tarkkana, ettei taloon rakenneta ”turhia” tiloja, joita talon asukkaat eivät käytä.

OVV Asuntopalvelut Helsinki

27.01.2016|

Voiko parveketupakoinnin kieltää?

Aamulehden (21. syyskuuta 2015) artikkelin mukaan parveketupakoinnin kieltäminen aiotaan tehdä helpommaksi, mutta taloyhtiöille asia ei olekaan niin yksinkertainen.

Jotta uusi suunnitelma voisi toteutua, tulisi terveysviranomaisen tehdä paikan päällä arvio siitä, voiko tupakan savu kulkeutua kyseisestä asunnosta yhteen tai useampaan muuhun. Jos näin olisi, voisi taloyhtiön yhtiökokous asettaa huoneistoon asuntokohtaisen tupakointikiellon. Muissa kuin kiellon saaneessa asunnossa tupakointi käytännössä olisi tällöin mahdollista.

Oikeus tupakointiin vai puhtaaseen hengitysilmaan?

Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa, että uusi laki on vasta luonnosvaiheessa eikä yksityiskohtia ole tarkennettu. Neuvotteleva virkamies Meri Paavola sanoo ehdotuksen lähtökohtana olevan se, että kerrostalon asukkailla on oikeus tupakoida, kunhan se ei aiheuta haittaa muille. Tästä syystä ei voida määrätä yleistä tupakointikieltoa kaikille taloille ja parvekkeille. Ajatuksena kuitenkin on, että jossain kohtaa puhtaan hengitysilman turvaaminen nousisi tupakoivan henkilön ohitse.

Tähän asti tupakoinnin kieltäminen on ollut taloyhtiöille lähes mahdotonta, koska tupakan savun aiheuttaman terveyshaitan osoittaminen on osoittautunut liian vaativaksi.

Taloyhtiöissä pian kahdenlaisia asuntoja?

Isännöintiliitto sekä Kiinteistöliitto näkevät tupakointikiellon edistymisen myönteisenä asiana, mutta mahdollinen menettelytapa herättää heissä epäilyksiä. Sekä Kiinteistöliiton lakipalveluyksikön päällikköä Virpi Hienosta että Isännöintiliiton toimitusjohtajaa Tero Heikkilää mietityttää, riittävätkö terveysviranomaisten resurssit, jos jokainen mahdollinen tupakan savusta aiheutuva haitta tulisi todentaa paikan päällä. Heikkilän mukaan tupakointi aiheuttaa erimielisyyksiä jatkuvasti: ”Ihmiset aiempaa harvemmin törmäävät tupakan savuun, jolloin se ärsyttää enemmän”, toteaa Heikkilä.

Myös tupakointikiellon asuntokohtaisuus mietityttää. ”Myydäänkö samasta yhtiöstä sitten tupakointikiellollisia huoneistoja ja sellaisia, joissa ei ole kieltoa, se on mielenkiintoinen ajatus”, Hienonen pohtii. Ministeriö ei osaa myöskään vastata kysymykseen, onko huoneiston tupakointikielto voimassa toistaiseksi vai pelkästään tietyn ajan.

Tällä hetkellä ministeriö kerää lausuntoja uudesta tupakkalaista, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi kesän aikana.

OVV Asuntopalvelut Tampere

02.11.2015|

Hyvä välittäjä tuntee taloyhtiön

Taloyhtiöitä on moneen lähtöön kuten ihmisiäkin, jotka niitä pyörittävät. Joskus taloyhtiön ilmapiirin luo aktiivinen hallituksen puheenjohtaja, joka haluaa huolehtia, että kaikki on kunnossa, ja että talossa eletään kaikkien kannalta hyvin ja sopuisasti. Joskus taloyhtiön ilmapiirin luovat muutamat pitkäaikaiset asukkaat, joille uudet asukkaat ovat uhka, jotka horjuttavat heidän valtaansa, ja talossa vallitsee reipas ja aito kyttäyshenki.

Remontteihin suhtaudutaan eri taloyhtiöissä eri tavoin. Joskus taloyhtiön hallitus ja puheenjohtaja ovat aktiivisia ja huolehtivat , että tarpeelliset remontit tehdään tarpeen mukaisesti, jotta talossa kaikki on varmasti kunnossa. Remontteja ei pelätä vaan ne tehdään mieluummin vaikka hieman etuajassa. Joskus taloyhtiön hallitus pyrkii välttämään remontteja viimeiseen asti ja tekee ainoastaan sen mikä on pakko, ja vasta, kun vaihtoehtoja ei enää ole.

Kun sijoittaja on ostamassa uutta asuntoa, on tärkeää, että hän myös tietää miten taloyhtiössä hoidetaan asioita. Taloyhtiöön vuosia vuokralaisia välittänyt vuokravälittäjä on oppinut tuntemaan taloyhtiön tavat ja asioiden hoitotavat. Hän tuntee myös isännöitsijän ja tietää mistä narusta vedetään, jotta asiat etenevät. Hän tietää, milloin valitus vuokralaisesta on todennäköisesti turha ja milloin siihen on suhtauduttava vakavasti.
Kokenut vuokravälittäjä on asuntosijoittajan kaveri. Joskus uuden sijoituskohteen voi onnistua hankkimaan edullisesti, kun myyjä on väsynyt siihen, että taloyhtiössä valitetaan aina vuokralaisesta. Uuden omistajan ja asuntosijoittajan ei tarvitse alistua taloyhtiön henkeen vaan hän voi reippaasti pitää puolensa ja luoda taloon uutta ilmapiiriä. Taloyhtiön tunteva vuokravälittäjä voi auttaa asuntosijoittajaa turhien valitusten selvittelyssä ja auttaa vuokralaista löytämään paikkansa taloyhtiössä. Turhat valittajat menettävät voimansa, kun uskottavuus katoaa.

Aktiivinen asuntosijoittaja taloyhtiön hallituksessa on tärkeä. Taloyhtiötä eivät saisi johtaa vain ne, jotka asuvat talossa, vaan sijoittajan näkökulma on tärkeä varsinkin remonttien rahoituksessa ja kirjanpidollisessa käsittelyssä. Monessa taloyhtiössä asuntosijoittajia osakkeenomistajista saattaa olla jopa puolet, joskus jopa enemmän. Valitettavasti asuntosijoittajat ovat usein hyvin passiivisia taloyhtiön hallinnossa, vaikka kysymys on ison omaisuuden hoidosta. Ei kuitenkaan pitäisi olla lainkaan yhdentekevää, miten 100.000 euron omaisuutta hoidetaan.

Kokenut vuokravälittäjä auttaa asuntosijoittajaa huolehtimaan omaisuutensa hoidosta. Hän huolehtii, että asunto on vuokrattu ja, että sitä hoidetaan hyvin. Sopimuksen mukaisesti hän huolehtii asiat taloyhtiöön ja valvoo, että kaikki on kunnossa. Sopimuksen mukaisesti hän myös turvaa vuokratuoton ja valvoo, että kaikki sujuu suunnitelmien mukaisesti.

Pirjo Reinikainen
yrittäjä, LVV, LKV, KiAT
OVV Asuntopalvelut Kuopio

04.02.2015|